maanantai 24. helmikuuta 2020

Hevosen hyvinvointi kilpailuissa

Hevonen ei osaa puhua tai kääntää tunteitaan ja ajatuksiaan ihmiskielelle. Vaikka moni hevosiin perustuva tieto saa pohjansa tutkimuksista, on olemassa myös esimerkiksi kyseenalaisia keinoja, joilla pystytään vaikuttamaan ja parantamaankin hevosen suorituskykyä kilpailuissa. Kyseenalaisella tarkoitan sitä, että tavoista ei ole tarpeeksi tapojen puolesta puhuvia tutkimustuloksia.

On tärkeää, että hevosen hyvinvointi on ykkösprioriteetti hevosharrastuksessa. Mutta minkä verran hevosen hyvinvointia pystytään huomioimaan kilpailupaikalla ja itse kilpailusuorituksen aikana? Suomen Ratsastajainliitto (SRL) ja Fédération Équestre Internationale eli Kansainvälinen Ratsastajainliitto (FEI) ovat vastanneet kilpailuhevosen hyvinvoinnista vastaavaan keskusteluun muun muassa tuoreilla sääntömuutoksilla. Uusia sääntölisäyksiä on esimerkiksi hevoselle jälkiä jättävästä sopimattomasta kohtelusta rangaistaminen (FEI, Eventing rules for 2020).

Hyvinvointia parantavia sääntöjä ja yleistietoa on käsillä, mutta tiedon hyödyntäminen voi olla vielä tietyillä osa-alueilla alkukuopissa. Yksi tapa, millä voitaisiin havainnollistaa hevosen hyvinvoinnin taso kilpailuissa, on lämpökamerakuvaus. Kuvaus pystyttäisiin suorittamaan helposti esimerkiksi eläinlääkärintarkastuksen yhteydessä.

Lämpökameraa käytetään kipujen paikallistamiseen, ja sillä voidaan arvioida myös satulan sopivuutta, sekä tutkia hevosen stressitasoa. Lämpökameralla pystyttäisiin paljastamaan mahdollisesti myös niin sanottu "kannusihottuma" sekä voimakkaiden raipaniskujen jäljet.




McGreevyn, Warren-Smithin ja Guisardin tutkimuksessa vuonna 2012 havaittiin, että hevosilla, joilla oli kireä turpahihna ja kankikuolain, oli myös korkeampi silmien lämpötila ja viileämmät kasvot kuin muilla hevosilla. Näin ollen kireä turpahihna ja kanget laukaisevat hevoselle elintoimintoihin liittyvän eli fysiologisen stressireaktion ja heikentävät pään alueen verenkiertoa.

Lämpökameran avulla hevonen voitaisiin tutkia ja läpikäydä jo ennen kilpailusuoritusta, jolloin hevosen mahdollinen hoitamaton tai uusiutunut vamma näkyisi ennen kilpailusuoritusta, eikä hevosen tarvitsisi tehdä kilpailusuoritustaan puolikuntoisena.

Koko kilpailutilanne voi olla hevoselle hyvinkin uuvuttava jos ei fyysisesti, niin henkisesti. Kilpailuihin lähdöstä kilpailuista palaamiseen hevoselta vaaditaan monia asioita, jotka eivät kuulu sen normaaliin arkeen. Kuljetus kilpailupaikalle voi tapahtua hevosen ollessa yksin trailerissa, eikä hevoselle välttämättä anneta tarjolle heinää matkan ollessa lyhyt. Kilpailupaikalla jopa kaikki kymmenet tai jopa sadat hevoset voivat olla hevoselle täysin uusia, eikä se saa ottaa niihin kontaktia vaan hevosen täytyy pystyä toimimaan monen vieraan ja kiinnostavan hevosen lähellä reagoimatta. Kilpailuissa voidaan kuuluttaa jatkuvallakin soitolla kovaan ääneen kilpailutuloksia, luokan tuloksia ja tietoja eläinlääkärintarkastuksista. Jostain voi kuulua tempoltaan vaihtelevaa musiikkia, ja yleisön joukosta voi kuulua vauvan itkua tai katsomossa voi juosta, leikkiä ja riehua lapsia. Paikalla voi olla myös haukkuvia koiria.

Itse kilpailujen aikana kilpailupaikalla on paljon hälinää. Hälinä jatkuu kuitenkin traileriin asti: Trailerin vieressä voi olla moniakin trailereita, hevosautoja ja -rekkoja, missä toiset kilpailijat varustavat hevosiaan. Paikalla voi olla myös koiria ja lapsia, ja hevosen ympärillä kuuluu kokoajan ääniä. Jos kilpailut kestävät monta päivää, kuten esimerkiksi kahden päivän kenttäkilpailut, hevonen voi joutua olemaan koko sen kahden päivän ajan läsnä vieraille äänille. Jopa kilpailujen aikana vuokrakarsinassaan hevonen voi joutua yön mittaan kuuntelemaan, kun muita kilpailijoita tulee ruokkimaan hevosia tiettyyn aikaan. Hevosten majoituspaikassa voi olla myös yöllä kiertoa, jos kilpailupaikalla on vartiointi siltä varalta, ettei hevosia tai niiden varusteita varasteta tai hevosia myrkytetä.



Kilpailuissa hevosen ympärillä tapahtuu kokoajan jotain. Tämän lisäksi hevosen täytyy pystyä suoriutumaan kilpailuissa mahdollisimman hyvin: Hevosen tulee vastata ratsastajan apuihin nopeasti, ja esittää hyvää ja ilmavaa liikettä. Kenttäkilpailuissa hevosen tulee pystyä suoriutumaan päivän aikana kolmestakin ratsastusosuudesta: koulu-, rata- ja maastoesteosuudesta. Kilpailukokemus voi siis olla hevoselle jo todella raskas. Tämän lisäksi ratsastajan jännittäminen siirtyy myös hevoseen, mikä kasvattaa hevosen stressitilaa. Jo pelkän henkisten kokemuksien lisäksi kilpailuissa hevosen fyysinen kunto ja jaksaminen voidaan viedä jopa ylitse sen, miten hevosen kanssa normaalisti liikutaan.

Lämpökamerakuvaus on verrattain melko uusi hyvinvointia havainnollistava laite, mutta esimerkiksi sykemittareita ja juoksutietokoneita on käytetty jo melko pitkään. Sykemittauksessa voidaan olettaa näkyvän niin hevoselle kuin ratsastajalle hankalat ratsastustehtävät, sillä hermostuneisuus nostaa sykettä. Jotkin ratsastustehtävät voivat nostaa esimerkiksi ratsastajan sykettä jo etukäteen, ja hevonenkin voi ennakoida esimerkiksi jotain pelottavaa kohtaa maastossa nostamalla sykettä, kun hevonen lähestyy kohtaa ratsastaja selässään. Sykemittauksesta huomaa myös, kuinka nopeasti hevosen syke palautuu normaaliksi pelon tai hankalan asian mentyä ohi, vai pysyykö stressi- tai pelkotila hevosella koko suorituksen tai jopa koko kilpailun ajan.

International Society for Equitation Science (ISES) on kehittänyt ISES noseband tager gauge-kireysmittarin turpahihnalle, joka on kaikkien tilattavissa netin kautta. Kireysmittarilla pystytään katsomaan myös, onko kuolain tarpeeksi pitkä hevosen suuhun. ISES kritisoi uusia turpahihnamalleja, jotka peittävät hevosen vastustelun. Näissä malleissa turpahihnaa kiristämällä voidaan estää hevosta avaamasta suuta, mitä pidetään kuolaintuntuman vastustelemisen merkkinä.

Mittari olisi hyvä lisäys esimerkiksi kilpailujen eläinlääkärin tarkastukseen, sillä mittarin avulla suitsien ja kuolaimien kireyksien mittaus käy nopeasti ja helposti. Mittari on myös halpa, ja se maksaa vain GBP £ 10.00, eli 12,01 euroa.

Lähteet:

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Uudesta vuodesta ympäristöystävällisempi!

Moni aloitti uuden vuoden kirjoittamalla blogiin tavoitteita tulevalle vuodelle tai vuosikymmenelle. Monessa listassa oli mainittuna ekologisuus tai ympäristöystävällisyys jossain muodossa, mistä sain idean lähteä kirjoittamaan tätä tekstiä. Vaikka nyt onkin helmikuun loppu, tätä vuotta on yhä jäljellä, ja omaa toimintaa pystyy yhä muuttamaan!

Sen lisäksi, että hevostarvikkeita ja -varusteita valmistavat liikkeet ovat kehittäneet ekologisempia eli vähän energiaa tai resursseja vaativia tapoja valmistaa tuotteitaan, ympäristöystävällisyyteen on helppo pyrkiä myös omilla valinnoilla.

Ekologisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen pyritään entistä enemmän myös hevostapahtumissa sekä talleilla. Hevosiin liittyvä elinkeino ja vapaa-ajan toiminta yleistyy ja monipuolistuu jatkuvasti eri EU-maissa muun muassa kilpailuiden ja tapahtumien myötä, jolloin ekologisuuteen huomion kiinnittäminen myös kasvattaa arvoaan.

Viime vuoden Helsinki International Horse Show oli Suomen ympäristötyön uranuurtaja niin Suomessa kuin maailmallakin. Fortum lämmitti tapahtuman koko viikon ajan hevosten lannalla. Tämän lisäksi tapahtuman 40 000 kävijän roskat pyrittiin kaikki kierrättämään. HIHS:n Jumps Green-ohjelma herätti myös maailman laajuista huomiota varsinkin energianratkaisun myötä.

Ylemmän kuvan ©️ Anniina Gullans.
Alemman kuvakollaasin kuvien ©️ equitar.fi.

Ekologisia valintoja on helppo tehdä valitsemalla hevoselle ekologisesta nahasta valmistetut suitset, tai tilaamalla se käsityönä suomalaiselta yritykseltä. Esimerkiksi Vahalanka valmistaa yksilöllisiä ja kestäviä varusteita niin hevosille kuin koirillekin käsityönä.

Ennen kuin aletaan miettimään isompia ratkaisuja tallin tai hevosalan viemiseksi seuraavalle tasolle ekologisuudessa, on tärkeää keskittyä helppoihin, pieniin ja yksinkertaisiin tekoihin, mihin voidaan keskittyä tallilla helposti.

Näitä ovat muun muassa
  • kierrättäminen. Tallilla tulee helposti kaikenlaista roskaa, mitä pystytään lajittelemaan niin muoveihin, kartonkeihin kuin metalleihinkin. Hevosen irtokengät tai vanhat kengät voidaan laittaa metallinkierrätysastiaan, ja rehusäkit kuuluvat yleensä paperinkierrätykseen.
  • ostamisen vähentäminen. Liika ostaminen ja ylimääräisten tavaroiden poimiminen ale-rekeiltä ostoskoriin on yleistä. Monen asian pystyy tekemään itse, ja esimerkiksi hevosen kylmäyssuojat voi korvata muovipussilla, mihin laittaa lunta ja jonka kiinnittää tarranauhoilla. Kaikkea ei siis tarvitse ostaa uutena, ja tarvittavista asioista on hyvä kerätä ostoslista. Varusteita ja muita tarvikkeita löytyy hyvin myös kirpputoreilta.
  • kotimaisen työn valitseminen ja tukeminen.

Lähteet:

lauantai 15. helmikuuta 2020

Vinkkejä istunnan parantamiseen

Ratsastajan istunta on jokaiselle ratsastajalle ajankohtainen aihe jossain kohtaa. Istunta-asioita pohditaan usein ratsastuksen aloittamisen alkutaipaleella, ja istuntaa voi joutua muokkaamaan vielä myöhemminkin ensimerkiksi ratsun vaihtuessa. Hyvä istunta tulee jokaiselle ratsastajalle ajallaan, ja sen löytäminen on tärkeää jotta ratsastaminen tuntuisi sekä ratsastajasta että hevosesta hyvältä. Ratsastajan vino ja huono istunta voi pahimmillaan haitata hevosen liikkumista ja saada hevosen jumiin.

Istunnan löytäminen voi ottaa jopa kuukausia, kun ratsastaja aloittaa ratsastamaan uutta hevosta. Koska hyvä istunta on tärkeää ja hevosta liikutetaan usein ratsain, hyvä istunta halutaan löytää nopeasti.

Istuntaa voi parantaa ja korjata istuntavalmennuksissa, -kursseilla ja -leireillä, mutta on myös muutamia perusasioita, joita itse korjaamalla istuntaa saa muutettua paremmaksi.

Kuva: Suvi Suur-Inkeroinen

1. Älä mieti liikaa

Yli-miettiminen on yleinen virhe, mitä ratsastaessaan voi tehdä. Muut ratsukot tai omaa ratsastusta katsovat ihmiset voivat saada ratsastajan stressaantumaan liikaa ratsastustilanteessa, ja oman ratsastuksen liika miettiminen saavat stressin siirtymään myös hevoseen. Hevosen stressaantuessa myös hevosen liike jännittyy, eikä ratsastus suju niin hyvin. Liika miettiminen on usein yhteydessä siihen, että ratsastajalla on isoja paineita muuttaa istuntaansa paremmaksi. Lähtiessä työstämään istuntaa on tärkeä tiedostaa ja hyväksyä, missä kohdassa etenee oman istunnan kanssa, ja lähteä siitä kohdasta rauhassa parantamaan ja muuttamaan omaa ratsastusta.


2. Ratsasta ilman jalustimia ja satulaa

Hyvän istunnan avainsanoihin kuuluu keskivartalon tuki, johon on yhteydessä myös ratsastajan tasapainoa. Tasapainoa on helppo haastaa ja parantaa ratsastamalla ilman jalustimia tai satulaa. Tämä ei tarkoita, että koko ratsastuskertaa olisi pakko mennä ilman jalustimia tai satulaa. Jalustimet tai satulan voi ottaa pois esimerkiksi loppuverryttelyn ajaksi, ja ilman jalustimia voi kokeilla ratsastaa myös poistamalla yhden jalustimen kerralla.


3. Venyttele ja jumppaa omaa kehoa

Ratsastajan kehon venyvyys ja jäykkyys sekä jumit vaikuttavat myös siihen, miten ratsastaja pystyy istumaan satulassa kaikissa askellajeissa. Tämän takia ratsastajan oheisliikunnasta on tärkeä huolehtia, ja kehoa kannattaa venytellä ja jumpata ennen sekä jälkeen ratsastuksen. Venyttelemisen ja jumppaamisen lisäksi on tärkeää liikkua myös muuten, kuin ratsastaen. Ratsastusta tukevia liikuntamahdollisuuksia on esimerkiksi käveleminen, pyöräileminen, uiminen, hiihtäminen sekä juokseminen.


Kuvat: Anniina Gullans

4. Videoi omaa ratsastusta

Mikäli omaa ratsastusta katsovat ihmiset häiritsevät ratsastajan ratsastusta, ratsastusta on mahdollisuus kuvata myös itse. Maneesin tai kentän laidalle saa usein helposti laitettua videokameran tai puhelimen, jonka voi klikata päälle ennen kuin nousee hevosen selkään. Itse ratsastustaan videoidessa on se huono puoli, ettei videota pysty zoomaamaan, mutta videosta huomaa kuitenkin jo hyvin oman ratsastuksen ja pystyy näkemään, mitä ratsastuksessa on vielä korjattavaa. Videota voi myös lähettää esimerkiksi omalle valmentajalle, joka osaa varmasti neuvoa ratsastuksessa korjattavissa asioissa.


5. Hyödynnä peilejä

Ratsastaja voi olla myös vino. Tämä tarkoittaa, että ratsastaja voi kaatua tai kallistua kierroksesta riippuen jompaan kumpaan suuntaan, koska kehossa on puolieroja. Vino ratsastaja tekee myös vinon ratsastajan, ja vinon ratsastajan on hankala ratsastaa esimerkiksi nuoria hevosia, sillä nuori hevonen tarvitsee osaavaa ratsastajaa löytääkseen tasapainon. Peileistä huomaa helposti heti, onko ratsastaja vino edestä, takaa, vasemmalta tai oikealta. Näin ollen ratsastaja myös huomaa vinoutensa heti ja pystyy vaikuttamaan siihen, mitä ei pysty tekemään jos vinouden olisi nähnyt vasta videolta.


6. Opiskele istuntaa

Istunnan opiskeleminen auttaa ratsastajaa hahmottamaan istuntaan liittyviä asioita, joka helpottaa myös eri asioiden ymmärtämisessä ja helpottaa istunnan korjaamista. Istuntaa pystyy opiskelemaan kirjoista sekä eri nettisivuilta.

Istunnasta kertovia kirjoja sekä tekstejä on esimerkiksi nämä:


7. Keskity: ajattele sitä, mitä pyydät

Keskittyminen on kaikista tärkeintä ratsastuksessa, ja monessa muussakin asiassa. Ratsastamiseen keskittyminen on tärkeää, jotta ratsastus on reilua myös hevoselle. On tärkeää keskittyä siihen, mitä pyytää hevoselta, sekä kehua ja palkita hevosta kun se tekee oikein.

sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Onko hevosharrastus vegaanista?

Oikeutta eläimille -järjestö järjesti Vegaanihaasteen, joka kesti koko tammikuun ajan. Monet järjestöt ovat haastaneet ihmisiä kokeilemaan kasvis- tai vegaaniruokaa, ja niiden saatavuus on yleistymässä monissa ravintoloissa ja ruokapaikoissa. Ekologisuus ja vegaaniruokavalio ovat asioita, jotka kiehtovat minua, ja teen sekä pyrin tekemään niihin liittyviä muutoksia. Allergioideni takia en voi syödä enkä juoda muun muassa maitoa, joka on osaltaan jo yksi asia jolla voin itse vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeeni sekä naudan käyttöön tuotantoeläimenä. Maidontuotannossa on monia eläinsuojelullisia ongelmia, joihin ei ole eläineettisesti oikeaa ratkaisua. Asiasta pääsee lukemaan lisää muun muassa täältä.

Ilmastonmuutoksen tuomien ongelmien vuoksi on tärkeää katsoa omaa toimintaa, ja miettiä, voisiko jotain tehdä toisin. Etelä-Euroopassa monien vegaanien mielestä ratsastaminen on eläinrääkkäystä, sillä ratsastamisessa on kyseessä eläimen viihdekäyttö.

Vegaaniliitto on kirjoittanut jo aiemmin artikkelin, jossa on otettu esille neljä kohtaa, jotka eivät tee ratsastamisesta vegaanista. Nämä asiat eivät ole mielipiteitä, vaan ne ovat faktoja. Muuttamalla näitä kohtia hevosten oikeuksiin ja hyvinvointiin pystyttäisiin vaikuttamaan positiivisin tavoin. Lisäksi muuttamalla näitä listattuja asioita ratsastamisesta tulisi vegaaninen harrastus.


VARSAN VIEROITUS HEVOSELLE LUONTAISEEN AIKAAN

Varsa vieroitetaan emästään yleensä silloin, kun varsa on puolen vuoden ikäinen. Tiedän kuitenkin henkilön, joka vieroitti varsan emästään varsan ollessa vasta muutaman kuukauden vanha, joten tähän on olemassa monia eroja.

Luonnossa emä vieroittaa varsansa kuitenkin vasta varsan ollessa noin 2-3 -vuotias. 2-3 -vuotias hevonen on todellakin vielä varsa: Sen luusto ei ole kehittynyt läheskään niin paljoa, että sen selkään voisi nousta jo aikuinen ihminen tai se voisi juosta jo kovatasoisia lenkkejä päivittäin.

Liian aikainen, ihmisen tekemä vieroitus järkyttää sekä tammaa ja varsaa. Liian aikainen vieroitus voi aiheuttaa varsalle levottomuutta, syömättömyyttä ja aiheuttaa stereotypistä käytöstä joka voi jatkua läpi hevosen elämän.

Jotta hevosharrastuksesta tulisi vegaanista, varsa tulisi vieroittaa luonnollisesti. Luonnollisessa vieroituksessa tamma saa vieroittaa varsansa itse, jolloin varsa on noin 2-3 -vuotias. Tämä voi kuulostaa jyrkältä muutokselta ja idealta, mutta ottamalla käyttöön tämä muutos myös hevonen on kehittyneempi ja fyysisesti valmiimpi työskentelemään ihmisen kanssa. Hevonen on iso eläin, ja sen luusto on luutunut kunnolla vasta sen ollessa noin 5-7 -vuotias. 2-3 -vuotiaan ratsukoulutus tekee siis isoja muutoksia hevosen luiden luutumiseen, ja voi vaurioittaa hevosen lopullista luustoa enemmän kuin voi edes arvata.



HEVOSELLE LUONNOLLISET RUOKA-AJAT JOHTAISI MAHAHAAVAN TODENNÄKÖISYYDEN PIENENEMISEEN

Useilla talleilla hevoset saavat aamu-, päivä- ja iltaheinät. Joillakin talleilla hevosille annetaan myös aamu- ja iltapäiväheiniä. Mitä useammin hevosen saa vuorokauden aikana heinää, sen parempi se on hevoselle ja sitä enemmän päästään lähemmäs hevosen luontaista ruoka-aikaa.

Luonnossa hevonen syö noin 16-18 tuntia vuorokaudessa, ja vain 2-3 ruoka-aikaa päivässä ovat muuttaneet hevosen luontaista ruoansulatuselimistöä siltäkin osalta paljon. Hevosella tulisi olla heinää jatkuvasti saatavilla: Hevosen vatsalaukkuun erittyy jatkuvasti happoja, jotka ärsyttävät mahalaukun pintaa ja altistavat hevosen vatsahaavalle.

Jotta hevosharrastuksesta tulisi vegaanista, hevosen ruokinta-ajoissa tulisi miettiä hevoselle luonnollista ratkaisua. Ratkaisuja on monia: heinänjakokertoja voidaan lisätä tai hevonen voidaan siirtää vapaalle heinälle. Vaikka tiivistettynä nämä ovatkin vain kaksi ratkaisua, joista ensimmäinen työllistää paljon ja toinen ei sovi herkästi lihoville hevosille, näiden ratkaisujen toteuttamiseen on monia eri tapoja.

Hevonen voidaan siirtää vapaalle heinälle, ja vapaasti saatavilla olevaa heinää voidaan jakaa heinä- ja slow feeding-verkkojen avulla. Heinänjakokertoja lisätessä heinät voi taas jakaa itse, tai hevoselle voidaan rakentaa esimerkiksi karsinaan heinäautomaatti, joka tekee heinän jakamisesta helpompaa.

Lue myös:

HEVOSEN LUONTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN JA KÄYTTÄYTYMISTARPEIDEN MAHDOLLISTAMINEN

Monilla talleilla hevosien tarhaus-aika on noin 6-8 tuntia, mutta aika voi olla myös lyhyempi tai pidempi. Hevoset tarhaavat usein yksin, eikä kaikilla hevosilla ole mahdollisuutta kontaktiin toisien hevosten kanssa. Tarhat ovat yleensä pieniä ja hiekotettuja.

Karsinassa tai pienessä tarhassa seisominen ei ole luontaista hevoselle. Luonnossa hevoset liikkuvat laumassa kävellen, etsien ruokaa ja vettä. Maasto on vaihtelevaa, mäkistä ja avaraa aluetta.

Hevosen normaaleja ja luontaisia tarpeita ovat liikkuminen, syöminen ja ruoan etsiminen, juominen, lepääminen ja nukkuminen sekä leikkiminen ja muu kontaktoituminen toisten hevosten kanssa. Lauma ja toiset hevoset ovat hevoselle tärkeitä, sillä hevonen on laumaeläin. Lauman merkitys on hevoselle tärkeä, ja siksi muiden hevosten kanssa olemisen merkitystä ei saisi väheksyä ollenkaan.

Kun hevonen ei pääse toteuttamaan sille luontaista käyttäytymistä ja käyttäytymistarpeita, hevonen turhautuu ja se voi laukaista sille erilaisia stereotyyppisen käyttäytymisen muotoja, ja voi aiheuttaa jopa opittua avuttomuutta.

Jotta hevosharrastuksesta tulisi vegaanista, hevoselle tulisi mahdollistaa luontainen käyttäytyminen ja käyttäytymistarpeet. Se tarkoittaa lyhyesti sanottuna ryhmätarhausta ja monia pihatto-olosuhteita.

Lue lisää pihatosta:

KODINVAIHTAMINEN ON HEVOSELLE STRESSAAVAA JA AHDISTAVAA

Hevonen joutuu usein elämään monessa tallissa ja hevosen omistaja vaihtuu yleensä jossain kohtaa hevosen elämää. Hevonen voidaan hankkia kasvattajaltaan puolen vuoden ikäisenä, jonka jälkeen hevonen on omistajallaan. Muutaman vuoden päästä hevonen lähtee toiseen paikkaan ratsutukseen, ja ratsukoulutuksen saanut hevonen onkin joutunut vaihtamaan tallipaikkaansa helposti 5-10 kertaa ratsutusjaksojen määrästä riippuen. Ratsutuksen jälkeen hevonen voidaan myydä uuteen kotiin, jolloin hevonen saa kolmannen omistajansa. Kun nuoren hevosen osaaminen tai kapasiteetti ei enää riitä, se voidaan myydä uudelleen. Sitten hevosella voi puhjeta jokin käytösongelma, eikä uusi, nuori ja aloitteleva omistaja enää pärjää hevosen kanssa. Hevonen myydään taas uudelleen.

Monesti kuulee, että joku henkilö ostaa hevosen viedäkseen sitä eteenpäin, jonka jälkeen hän myy hevosen. Hevonen asuu kauempana tallilla, ja sitä ei nähdä välttämättä edes päivittäin. Siellä se nukkuu, syö, tarhaa, syö ja menee taas talliin nukkumaan kymmeninkien kilometrien päässä omaa kotoa. Hevosta käydään liikuttamassa, jonka jälkeen hevonen hoidetaan ja viedään takaisin tarhaan tai jätetään karsinaansa nukkumaan.


Veganismi tarkoittaa elämäntapaa, missä vältetään eläimelle vahingollista ja epämiellyttävää toimintaa. Hevosharrastusta ei voi kutsua vegaaniseksi niin kauan, kunnes muun muassa hevosvarusteissa siirryttäisiin kuolaimettomiin vaihtoehtoihin ja hevosen muotoon sahaaminen lopetetaan: Kuolaimet aiheuttavat hevoselle hammas- ja suuvaurioita, haavaumia, painetta ja stressiä. Hevosen pään vetäminen kohti ryntäitä taas pienentää hevosen näkökenttää huomattavasti, ja hevonen ei näe eteensä ja kulkee eteenpäin siis lähes sokeana.

Jos hevoselle tarjoittaisiin luonnonmukainen elämä, sillä ei käytettäisi kuolaimia tai satulaa, hevosta ei kengitettäisi tai pakotettaisi lähtemään ihmisen mukaan ja hevonen saisi käyttää valinnanvapauttaan, hevosharrastuksen vegaanisuuteen liittyisi edelleen ongelmakohtia.

Vaikka hevosella ei käytettäisi kuolaimia, se ei tarkoita että hevosenomistaja huomaisi hevosen stressin tai kivun. Kuolaimia käyttävä hevosenomistaja voi myös huomata hevosen stressin ja kivun. Samalla tavoin hevosta voi ratsastaa reilusti, mutta hevosta voi ratsastaa myös käyttämällä miljoonia apuvälineitä ja rankaisemalla hevosta potkien tai repien.

Kuolaimien tai satulan käyttäminen ei myöskään tarkoita, että hevoselle aiheutettaisiin kipua tai epämukavuutta. On olemassa monia kuolaimia ja satuloita, jotka sopivat tietyntyyppiselle hevoselle. Laajan varustevalikoiman myötä hevoselle on mahdollista löytää varusteita, jotka eivät aiheuta hevoselle kipua.

Jatkaessa näiden ongelmakohtien miettimistä voi todeta, ettei hevosharrastusta voi muuttaa täysin vegaaniseksi. Jokainen hevosenomistaja ja hevosharrastaja voi kuitenkin tehdä osaltaan omia valintoja, jotka voivat muuttaa ja viedä hevosharrastusta lähemmäksi veganismin arvoja. Jokainen saa toimia itse parhaaksi näkemällänsä tavalla, mutta jokaisella hevosharrastajalla on myös velvollisuus toimia hevosensa parhaaksi. Siksi on tärkeää tutkia ja seurata uusinta tutkimustietoa, jotta hevoselle voisi mahdollistaa ja tarjota mahdollisimman hyvän elämän.

Lähteet:


Lue myös:

tiistai 4. helmikuuta 2020

Hevoselle muu kuin hetkessä eläminen on hämmentävää

Sain idean lähteä kirjoittamaan tätä tekstiä, kun huomasin Facebookissa julkaisun, jossa tarjottiin pihattopaikkaa hevoselle pihattoon, missä hevosta hoidetaan hevoslähtöisesti ja missä hevonen pääsee elämään luonnonmukaisesti isossa laumassa. Julkaisuun oli kommentoitu lyhyesti, kuinka tämä idea on periaatteessa todella kaunis, mutta siinä unohtuu tosiasia, että hevonen tarvitsee ihmisen pomokseen. Jos hevonen on ihmisen pomo, molemmat osapuolet kärsivät siitä.

Kommentista on aikaa, ja se oli saanut tykkäyksiä ja muutamia vastauksia ja Haha-reagointeja. Haluan mainita heti alkuun, että tämä teksti on kirjoitettu tapojen perusteella, miten itse asian uskon.

Monien hevosmiestaito-ideologian mukaan ihmisen täytyy olla hevosen pomo. Samaa aatetta kuuluu myös monien koiranomistajien mielestä, sillä eihän kukaan halua, että "koira hyppii omistajansa silmille". Tätä varten ihmisen täytyy kohdella eläintä ehkä alempi arvoisenakin itseään nähden: Oli eläin sitten koira, hevonen tai jokin muu, ihminen voi esimerkiksi estää eläimen näyttämästä mielipiteitään tai tunteitaan, sillä ihminen on pomo.

Mahdollisia esimerkkitilanteita on paljon, ja nämä alla olevat esimerkit eivät suoraan tarkoita, että hevosena pidettäisiin alempi arvoisena ihmistä kohden. 

Kun ratsastustilanteessa hevonen vaihtaa laukasta raviin itse, ratsastaja siirtää hevosen takaisin laukkaan. Tilanteeseen voi liittyä myös kovemmat pohjeavut, raipalla näpäytys, suusta repäisy, ohjastuntuman tiukentaminen tai jotain muuta, mikä tuntuu hevosesta ikävältä ja epämiellyttävältä. Tämä tehdään siksi, koska ihminen on pomo.

Kun lastaustilanteessa hevonen ei mene traileriin, sen taakse laitetaan liina, jolla muodostetaan hevoseen painetta mikä ei anna hevoselle muita vaihtoehtoja, kuin mennä traileriin. Liinan lisäksi hevoselle voidaan huutaa tai sille voidaan antaa raippaa. Tämä tehdään siksi, koska ihminen haluaa hevosen traileriin. Siksi, koska ihminen on pomo.

Usein tähän "ihminen on hevosen pomo"-ideologiaan liittyy myös käsitys siitä, että ihmisen pomouden myötä ihmisellä olisi hevosen kunnioitus. Tällä ideologialla ihmisestä ei kuitenkaan muodostu hevosen mielessä kunnioituksen tai luottamuksen ansaitsevaa ihmistä, vaan hevonen ajattelee ihmisen olevan ehkä enemmän epäreilu, ristiriitainen ja pelottava.

Kun hakee hevosen tarhasta tai karsinasta varustettavaksi, usein pyörii mielessä aikataulut, kiire, työ- tai opiskeluasiat, tai jokin muu tuleva ja mieltä painava asia. Hevosten kanssa on vaikea pysähtyä hetkeen, ja usein hevoset laittavatkin ihmisen tilanteeseen, jossa muuta ei voi: On vain tämä hetki.

Silloin kun muut asiat pyörivät mielessä ja ei ole itse hetkessä, toimiiko ihminen silloin hevosen ehdoilla? Silloin kun on kiire ja ollaan myöhästymässä vartin päästä alkavaan valmennukseen, onko silloin aikaa antaa hevoselle tilaa tai kuulostella, miten hevonen voi? Silloin kun on lähdössä kaverin kanssa yhdessä maastoon, kaverin ollessa jo valmiina lähtemään, onko aikaa odottaa, että hevonen pukee suitset itselleen?

Hevonen on hetkessä elävä eläin. Joskus hevonen asettaa ihmisen tilanteeseen, missä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin jäädä hetkeen. Kuka haluaa kiirehtiä, kun hevonen on laskenut päänsä ihmisensä käsiin? Kuka haluaa pyyhkäistä sen ohi menevän ihanan tunteen, joka seuraa, kun hevonen hirnuu tervehdykseksi?

Joskus nämä ihanat hetket voivat muuttua suurieleisemmiksi: pään käsiin painaminen voi muuttua paikoilleen jäämiseksi, tai varma ja kiltti hevonen voikin yhtäkkiä tehdä äkkikäännöksen ja tiputtaa ratsastajan metsään. Nämä asiat voivat johtua hevosen tavoista saada ihmisen takaisin hetkeen. Hevonen ei tiedä, mitä tulevaisuudessa eläminen on. Kun ihmisen ajatukset ovat jossain muualla, se tuntuu hevosesta oudolta. Hevonen ei osaa käsitellä tai diagnosoida sitä tunnetta, ja herkkä hevonen voi pyrkiä tilanteesta pois äkillisestikin.

Hetkessä elämistä korostettiin paljon viime vuonna. Vaikka se kuulostaakin kliseeltä, se on tärkeää. Kun ihminen ei elä hetkessä, siinä tunteessa eläminen on hevoselle vaikeaa ja hämmentävää.

perjantai 31. tammikuuta 2020

Tammikuun kilometrit

Monissa hevosblogeissa pyörii kuukausittain kuukauden hevoskulut, joissa listataan hevoseen menevät menot sekä tulot. Omaan hevosharrastukseeni ei mene tällä hetkellä muuta rahaa kuin valmennukset, joissa pyrin käymään kerran kuukaudessa. Tästä rakkaasta harrastuksesta kulut eivät siis ole niin isoja, että niistä riittäisi kuukausittain sen pidempää tarinaa - tai siis tällä hetkellä, kun omaa hevosta ei ole.

Pari vuotta sitten kirjoittaessani vielä koirablogia, kirjoitin kuukausittain ylös kilometrit, joita kertyi kuukausittain lenkkeillessä. Tavoitteeni oli retkeillä ja kuljeskella koirani kanssa vuoden aikana 600 kilometriä, eli noin 1,6 kilometriä päivässä. Sovelsin hieman tätä, ja päätin, että listaisin tänä vuonna jokaisen maaston kilometreineen, ja jakaisin ne kuukausittain!

Rakastan maastoilua yli kaiken, ja haluan hyödyntää hyvät kelit metsässä oloon. Roxu nauttii myös maastoilusta, ja kulkee reippaasti korvat höröllä. Maastot sijaitsevat ihan tallin kupeessa, ja päästäkseen metsään tarvitsee ratsastaa vaivaiset sata metriä, jonka jälkeen edessä aukeaa mäntyjä katseen kantamattomiin!
Kuva: Äiti

Viikko 1

2.1. 5,7 km 
4.1. 3,6 km 
5.1. 4,6 km

Yhteensä: 13,9 km

Viikko 2

6.1. 3,0 km
9.1. 5,7 km
10.1. 5,0 km
11.1. 3,6 km

Yhteensä: 17,3 km


Viikko 3

16.1. 2,78 km

Yhteensä: 2,78 km

Kuva: Anniina

Viikko 4

20.1. 4,78 km
21.1. 8,11 km
22.1. 4,1 km
23.1. 2,4 km
24.1. 3,12 km

Yhteensä: 22,51 km


Viikko 5

27.1. 2,4 km
28.1. 2,4 km
31.1. 5,98 km


Yhteensä: 4,8 km


Koko kuukauden kilometrit: 13,9 km + 17,3 km + 2,78 km + 22,51 km + 10,78 km

= 67,24 km

maanantai 27. tammikuuta 2020

Miten pitää huolta hevosen lihaksista ja nivelistä?

Venyttely- ja jumppaliikkeitä hevoselle

Haluan panostaa hevosen hyvinvointiin itse niin paljon kuin pystyn, ja se onkin syy, miksi venyttelen ja jumppaan Roxua lähes joka kerta, kun käyn hoitamassa tai liikuttamassa sen. Nivelistä on tärkeää pitää huolta, jotta nivelvaivoja pystyttäisiin ennaltaehkäisemään ja vaivoja pystyttäisiin hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Samalla tavoin lihaksia on tärkeää hoitaa, eikä turvautua hoitoon vasta sitten, kun kireytyneet lihakset aiheuttavat hevoselle vammoja ja vaivoja.

Hevosen lihaksista ja nivelistä on helppo pitää huolta erilaisten venyttely- ja jumppaliikkeiden avulla. Hevosta pitäisi venytellä joka liikutuskerran jälkeen: Venyttely ja jumppaaminen ovat hyvä lisä loppulämmittelyn päälle, vaikka venyttely ja jumppaus eivät korvaakaan loppulämmittelyä. Jotta venyttelemisestä ja jumppaamisesta saisi näkyviä ja isoja tuloksia ja muutoksia aikaan, sitä täytyy tehdä säännöllisesti.

Vaikka hevosen venytteleminen ja jumppaaminen tuntuisi vaikealta ajatukselta, hevosta pystyy venyttelemään ja jumppaamaan monien helppojen liikkeiden avulla, eikä siihen tarvita tähtitiedettä!

Olen jakanut tähän postaukseen yhteensä 5 venyttely- ja jumppaliikkeitä, joista on helppo aloittaa hevosen kanssa. Ensimmäisestä neljästä jumpasta on pienen kerronnan lisäksi myös video, jonka on tehnyt yhteistyössä hevos- ja koirahieroja Pia Valtonen sekä hevoshieroja Kaisu Seppänen. Videot on upotettu heidän Instagram-tileiltään.

Riippumatta hevosen liikutuksesta, hevosta tulisi venytellä vähintään 20 minuutin liikutuksen tai hieronnan jälkeen. Silloin lihakset ovat lämpimät, ja venyttelystä on enemmän hyötyä. Venyttely lisää hevosen taipuisuutta ja notkeutta ja parantaa tasapainoa, sekä palauttaa lihakset liikutuksesta saamalla ne takaisin niiden lepopituuteen.

Jumpatessa ja venytellessä hevosta on tärkeää muistaa, ettei tee mitään väkisin. Tee aluksi pientä liikettä, ja palkkaa ja kehu hevosta. Jumppaamisen ja venyttelyn tulee olla hevosesta mukavaa, eikä epämiellyttävää, jotta se pääsee vaikuttamaan oikealla tavalla.

1. LAPOJA JA RINNAN ALUETTA AVAAVA LIIKE


Tämä jumppaliike on yksi suosikeistani! Tämä jumppaliike avaa lapoja ja rinnan aluetta: Se lisää liikkuvuutta ja venyttää myös rintaa. Olen tehnyt tätä liikettä Roxulle noin kahden kuukauden verran, ja jo parissa viikossa huomasin, kuinka paljon lapojen liikerata on kasvanut!

  1. Pyydä hevosta nostamaan etujalka, ja vie etujalka koukkuun. Seiso itse hevosen sivulla, niin kuin videossa näytetään.
  2. Ota koukussa olevasta jalasta kiinni kaksinkäsin tukevasti, ja liikuta jalkaa itseäsi kohti ja itsestäsi poispäin. Varo tekemästä isoa liikerataa voimakkaasti, vaan liikuta jalkaa rauhallisesti ja hevosen mukaan.


2. JUMPPA JALKOJEN NIVELILLE - HYVÄ VARSINKIN HEVOSILLE, JOILLA ON HOKIT!


Tämä liike on todella hyvä varsinkin hokkikengissä oleville hevosille! Tämä jumppaliike on helppo toteuttaa vaikka kavioiden puhdistuksen tai hokkien tarkastuksen yhteydessä. Liike ylläpitää ja lisää nivelten liikkuvuutta ja alueen aineenvaihduntaa.


  1. Pyydä hevosta nostamaan jalkaa, ja nosta jalkaa "kavioidenpuhdistusasentoon".
  2. Pyörittele kaviota varovasti molempiin kierroksiin ja molempiin suuntiin.


3. ERILAISET PORKKANAJUMPAT


Nämä jumpat ovat varmasti monelle tuttuja, ja nämä ovat helppoja niin aloittelevalle venyteltävälle hevoselle kuin hevosta venyttävälle. Nämä liikkeet aktivoivat ja vahvistavat hevosen pientä multifidus-lihasta.


4. SELÄN NOSTO

Tämä selkärangan jumppa ylläpitää ja lisää rangan liikkuvuutta, ja parantaa sen alueen aineenvaihduntaa.





  1. Seiso hevosen vierellä rintamasuunta hevosen kylkeen päin.
  2. Vie kädet satulavyön kohdalle hevosen mahan alle, ja kutita tai nosta käsiäsi ylös "nostaen mahaa kohti selkää".
  3. Hevonen reagoi nostamalla selkää ylöspäin. Jokaisen hevosen selän ja rangan liikkuvuus on erilainen, ja varsinkin aluksi liike voi olla todella pieni ja melkein huomaamaton.


5. LASEROINTI

Laserhoito on itselleni aivan uusi juttu, ja olen päässyt laseroimaan ja käyttämään laitetta Roxun tallilla. Laser nopeuttaa vaurioituneen lihaskudoksen paranemista ja edistää verenkiertoa sekä uusien solujen muodostumista. Laserhoitoa voidaan käyttää muun muassa jännevammoihin, nivelrikkoon, lihaskireyksiin ja selkävaivoihin.

Erilaisten jumppien, venytysten ja laserhoidon lisäksi hevosen lihaksista ja nivelistä pystyy huolehtimaan pitkillä alku- ja loppuverryttelyillä ja -kävelyillä, sekä erilaisilla geeleillä. Näiden ja monien muiden lisäksi hevosen hyvinvointiin vaikuttaa moni muukin asia, alkaen liikutustavoista ja loppuen ruokintaan ja ravinteisiin. Aihe on laaja ja mielenkiintoinen, ja sen tutkiminen on tärkeää, jotta ihminen pystyisi huolehtimaan hevosesta mahdollisimman hyvin.

Kuvat: Äiti